Blogit

Nainen istuu lumessa, sukset ristissä pystyssä vieressä.
Sukset ristissä – miten eteenpäin?
Lisätty kategoriaan
kirjoittajalta Tiia Arjanne

Ihmisten kanssa työskentely on useimmiten antoisaa. Mutkia voi kuitenkin tulla matkaan, ja pahimmillaan sukset voivat mennä ristiin. Haastavien yhteistyötilanteiden käsittely on onneksi taitolaji – ei taidelaji. Hankalissakin tilanteissa pätevät psykologiset lainalaisuudet, vaikka ne tuntuvatkin joskus sumuisen epäselviltä ja jopa kaoottisilta.

Hankalat tilanteet ovat useimmiten draaman kaarta seuraavia prosesseja, joilla on alku, keskivaihe ja loppu. Tiukan tilanteen käynnistää usein muutos, jolloin monet perustarpeemme, erityisesti välttämätön elämänhallinnan tarve, on uhattuna. Muutos voi olla arkisen pieni – kun kahvinkeitin ei aamulla toimi, tai mullistava – avioero laitetaan vireille tai yritys aloittaa yt-neuvottelut.

Ravistipa elämä sitten pienesti tai suuresti, mielen selviytymismekanismit pysyvät samoina vain aste-eroin. Jos muutos tuntuu mahdollisuudelta, elämä voi jatkua hyvissä merkeissä. Jos muutos ei ole toivottu, syntyy monenlaisia ikävältä tuntuvia tunteita. Hämmennys, pelko, kiukku, huoli tai ahdistus alkavat jäytää mieltä. Kehon pyrkimys tasapainoon aktivoituu ja mielen puolustusmekanismit heräävät. Puolustusmekanismien kytkeytyminen päälle on prosessi, joka tapahtuu silmänräpäyksessä ja useimmiten tietoisen mielen ulkopuolella, ikään kuin sokeana reaktiona siihen, että organismissa on havaittu häiriötila.

Eläinten esimerkin mukaan alamme hyökätä, paeta tai leikkiä kuollutta. Ihminen on luovana otuksena kehitellyt näistä puolustuksista ”nerokkaita” versioita. Voidaankin nähdä ”yhteistyön likainen tusina” käyttäytymismalleja, joiden tarkoitus on tasapainottaa, mutta ne alkavatkin repiä yhteistyön perustaa, ihmisten välistä luottamusta. Esimerkkejä likaisesta tusinasta ovat vähättely, arvostelu, salailu ja välttely. Ikävä todeta, mutta näitä konsteja käytämme aivan huomaamatta, ja niistä voi tulla ”toinen luonto”, tapa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Jos likaisen tusinan käyttäytymismallit saavat jyllätä usein tai kauan, pahimmillaan liian usein JA liian kauan, lisääntyy riski päätyä ihmissuhdepeleihin. 

Transaktioanalyysin asiantuntija Stephen Karman esitti jo vuonna 1986 teoriansa manipulatiivisista suhteista ns. Karpanin draamakolmiossa. Se on usein käytetty ihmissuhteiden pattitilanteiden malli, joka antaa erinomaisen pohjan ymmärtää, miksi sukset menivät ristiin ja miksi ne pysyvät ristissä. Kyse on ihmissuhdepeleistä, joista niistäkin voi tulla ”toinen luonto”.

Draamakolmiossa on kolme eksistentiaalista roolia tai paikkaa: syyttäjä, pelastaja ja uhri. Mikä tahansa rooli voi pelin aikana muuttua miksi muuksi rooliksi. Pelin osapuolet tulevat täysin sokeiksi pelille, ja se voi jatkua kymmeniä vuosia. Kaikki voivat huonosti, mutta kukaan ei enää näe, miksi. Ihmissuhdepeli on kuin painajaismainen näytelmä, jota kukaan ei oikeastaan halua pelata. Vaikea, mutta ainoa ohje pelin pysäyttämiseen on lopettaa pelaaminen, poistua peliroolista, lakata kantamasta sitä. Käytännön keinoja pelistä poistumiseen ovat esimerkiksi puheeksiotto, minä-kieli ja uudelleenmäärittely.

Teemat avataan syvällisemmin Tiia Arjanteen johdolla Parannamme työelämää -webinaarisarjassa 26.11. klo 8.45 – 10.00. Tervetuloa mukaan!

Tiia Arjanne

Psykologinen asiantuntija, Peili Consulting Oy

Lisää kommentti

Peili-uutiskirje

Tilaa 6-8 kertaa vuodessa ilmestyvä Peili-uutiskirje.