Työntekijäkokemus ja luottamus – kilpailukyvyn avaintekijät
Löytyykö työntekijäkokemus ylimmän johdon prioriteettilistalta sekä strategiasta? Arvostetaanko luottamusta työpaikan kulttuurin peruskivenä? Jos kriisinkestävyys, kestävä kilpailukyky ja kasvu ovat tähtäimessä, niin näihin näkökulmiin kannattaa havahtua.
Asta Rossi valottaa kirjassaan Rakenna yhteys: kuinka etääntynyt työelämä korjataan yhteyksien ja luottamuksen merkitystä niin yksilön hyvinvoinnin kuin koko toimivan työelämän ja yhteiskunnan perustana. Digitalisaatio on lisännyt sosiaalista etääntymistä, etenkin nuorempien sukupolvien mielenterveysongelmat ovat yleistyneet, tekoäly korvaa tiimikaverin sparraajana, yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunut, ennen liittolaisina toimineiden valtioiden välit ovat vaakalaudalla jne.
Sosiaalinen eristäytyneisyys on merkinnyt meille ihmiskunnan varhaisemmissa vaiheissa kuolemaa. Hermostollemme se merkitsee sitä edelleen. Rossi painottaa, että parhaimmillaan työelämä ja työpaikka voivatkin toimia terveyden ja hyvinvoinnin lähteinä sekä mielenterveyttä vahvistavina tekijöinä silloin, kun ihmisten väliset yhteydet ovat vahvat.
Työntekijäkokemuksen ratkaiseva rooli
Tutkimustiedon perusteella parhaimmiksi koetut työpaikat menestyvät yrityksinä taloudellisesti selvästi paremmin kuin keskiarvotasolla olevat verrokit. Nämä yritykset sekä kasvavat markkinaosuuttaan että yltävät korkeaan asiakastyytyväisyyteen. Niiden työntekijää kohden laskettu liikevaihto eli tuottavuus on jopa 8,5 kertaa suurempi keskivertoon nähden.
Menestyvissä yrityksissä on ymmärretty erinomaisen työntekijäkokemuksen merkitys strategisena tekijänä. Sitoutuneet ja lojaalit työntekijät ovat valmiita tekemään enemmän ja paremmin, he ovat innovatiivisempia, aloitteellisempia, ketterämpiä ja sopeutuvampia. Työnantaja ja työntekijä ovat ”samalla puolella”, ja yhteisestä menestyksestä seuraa myös työntekijöiden palkitseminen. Motivoituneet ja itsensä arvostetuiksi kokevat työntekijät pitävät asiakkaistakin parempaa huolta. Kaikki tämä kumuloituu ja tuottaa enemmän sekä taloudellista että inhimillistä hyvinvointia.
Great Place to Work® -malli kartoittaa kolmea työntekijän vuorovaikutus- ja luottamussuhdetta:
- Työntekijän suhde johtoon – Välittääkö johto minusta, kehittymisestäni, toimeentulostani ja perheestäni?
- Työntekijän suhde työhön – Koenko, että olen arvostettu ja työlläni tarkoitus, josta voin olla ylpeä?
- Työtekijän suhde tiimiin ja työkavereihin – Sujuuko yhteistyö, jakaminen ja innovointi? Saanko tukea? Onko minulla yhteys muihin?
Myös Suomen innostavimmat työpaikat -konsepti nostaa oman PeoplePower®-tutkimuksensa perusteella esille erinomaisen työntekijäkokemuksen, josta seuraa mm. parempi työnantajamielikuva eli veto- ja pitovoima, parempi työn laatu, resilienssi, asiakastyytyväisyys, tuloksellisuus ja liiketoiminnan kasvu.
Luottamus on menestyksen perusta
Vahvat yhteydet ja luja luottamus löytyvät parhaiten menestyvien yritysten ja organisaatioiden ytimestä. Rossi nostaa esille neljä ulottuvuutta, joiden kautta yhteyksiä ja sitä kautta myös luottamusta on mahdollista vahvistaa työelämässä:
- Työntekijän yhteys yritykseen
- Työntekijän yhteys itseensä
- Työntekijän yhteys yrityksen kautta maailmaan
- Johdon rooli ja tehtävä yhteyksien rakentajana
Vaikka yhteyksien systemaattinen rakentaminen on ensisijaisesti johdon tehtävä, tulee luottamus juurruttaa organisaation kulttuuriin, sillä vain yhteinen kulttuuri takaa kestävästi korkean suoritustason, myös johtajien vaihtuessa. Koska korkea luottamustaso lisää mm. tuottavuutta, ketteryyttä ja innovatiivisuutta, mittauksissa korkeimmalle sijoittuneet yritykset eivät pelkästään kestä paremmin taantumia ja kriisejä, vaan tekevät parempaa liikevaihtoa, tulosta ja kasvua toimialasta ja toimialan suhdanneherkkyydestä riippumatta.
Tämän päivän etätyökeskustelun velloessa on hyvä huomioida, ettei etätyö tarkoita yksi yhteen etääntymistä eikä lähityö automaattisesti hyviä yhteyksiä ja luottamusta, vaikka työmuodolla saattaakin olla vaikutusta omalta osaltaan. Jos halutaan menestyä, on johdon nostettava katse paljon isompiin ja syvempiin asioihin kuin etä- ja lähityöpäivien määrä. Laadukas johtaminen ja yhteyksien rakentaminen sekä ylläpito on vaativampaa etätyöympäristössä, mutta myöskään lähityö ei itsessään takaa vahvaa luottamuksen ja yhteistyön kulttuuria.
Luottamuspääoma ruokkii antifragiliteettia
Työn murrokset kuten tekoäly, globaalit kriisit ja konfliktit voivat muuttaa yritysten toimintaympäristöä nopeasti ja ratkaisevalla tavalla. Ennakoimattomiin tai haastaviin muutoksiin vastaamisessa olennaista ei ole pelkästään kyky palautua muutoksesta eli resilienssi vaan antifragiliteetti eli kyky vahvistua ja hyötyä muutoksesta.
Kuten Lauri Järvilehto toteaa kirjassaan Myrskyhevonen, paras tapa vahvistaa antifragiliteettia on ”nikkaroida” erilaisten kiinnostavien asioiden parissa, toisin sanoen varata aikaa kehittymiselle ja kehittämiselle sekä sen myötä monesti myös innovoimiselle. Tämä pätee yhtä lailla yksilön kuin yrityksenkin kohdalla.
Yrityksissä, joissa luottamustaso ja psykologinen turvallisuus ovat korkealla, uskalletaan kokeilla, toimia uudella tavalla ja olla oma-aloitteisia. Tästä näkökulmasta luottamus on myös antifragiliteetin edellytys ja elinehto. Antifragiliteetti puolestaan on tänä päivänä monen yrityksen selviytymisen elinehto. Kun yhteydet, luottamus ja työntekijäkokemus ovat riittävällä tasolla, pystytään muutoksen myllerryksessä hyödyntämään myös erilaisia antifragiliteettia vahvistavia menetelmiä kuten potensoivaa puhetta.
Tulevaisuuden suunta ja suorituskyky
Luottamuksen tasoa mittaamalla yritykset voivat ennustaa tulevaisuuden suorituskykyään osoittavat Great Place To Work®-tutkimukset. Kun luottamustaso eli työntekijöiden myönteiset vastaukset hyvää työpaikkaa mittaaviin kysymyksiin ja väittämiin saavuttavat 90 %, tapahtuu käännekohta, jossa toiminnan laatu muuttuu perustavanlaatuisesti – yleensä myös yrityksen suorituskyky sekä tuloksellisuus nousevat uudelle tasolle. Tämä tapahtuu pääasiassa hyvässä yhteishengessä, työn merkityksellisyyden kokemuksen, innostuksen, ilon ja työstä nauttimisen merkeissä.
Realistinen tilannekuva auttaa valitsemaan menetelmät, joiden avulla matkata kohti tavoitetta. Erilaisia valmennustyökaluja ja viitekehyksiä voidaan käyttää apuna palvelemassa tavoitteiden saavuttamista mittaamalla ja sparraamalla esimerkiksi johtamistaitoja, kohtaamiskykyä sekä luottamuksen tasoa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.
Kilpailukyvyn, kriisinkestävyyden ja antifragiliteetin näkökulmasta suunta on selvä: kompassi kannattaa virittää kohti korkeaa luottamustasoa sekä erinomaista työntekijäkokemusta!
Lämmin suositus Asta Rossin kirjalle, jota elävöittävät parhaiden suomalaisten työpaikkojen johtajien näkemykset ja puheenvuorot.
Lähteitä ja lisätietoa:
Great Place To Work® Effect -käsikirja. https://greatplacetowork.fi/effect/
Järvilehto, Lauri. 2026. Myrskyhevonen: Kuinka lakkaat huolehtimasta ja opit syleilemään muutosta. Tammi.
Rossi, Asta. 2026. Rakenna yhteys: kuinka etääntynyt työelämä korjataan. Kauppakamari.
Suomen innostavimmat työpaikat. https://flow.eezy.fi/suomen-innostavimmat-tyopaikat/