Artikkelit

Pirjo Ahonen Novetos Oy:stä tietää, kuinka innostaa ja sytyttää.
Merkityksen kokemus – kuinka kasvattaa kipinästä elämää ruokkiva roihu?
Lisätty kategoriaan
kirjoittajalta Niina Reina

Nykyään elämältä ja myös työelämältä odotetaan entistä enemmän merkityksellisyyttä sekä mielekkyyttä. Valmentaja ja työnohjaaja Pirjo Ahonen on työssään auttanut sekä yksittäisiä ihmisiä että työyhteisöjä merkityksellisyyden löytämisessä. Hän on myös kirjoittanut kollegojensa Tapio Aaltosen ja Heikki Pajusen kanssa aiheesta kirjan nimeltä Merkityksen kokemus (Auditorium 2015).

”Merkityksen kokeminen on polttoainetta olemiseen ja energiaan. Muuten ollaan hengettömiä. Jos ei ole spirittiä, ei ole kokemusta merkityksestä. Saamme silloin arkiset asiat hoidettua, mutta henkeä ei ole ja elämän suola puuttuu. Elämä on onttoa ja tyhjää”, toteaa Pirjo Ahonen.

Hän kertoo, että alun perin he aikoivat kirjoittaa kirjan ilosta. Sen oli tarkoitus olla jatkoa Tapio Aaltosen ja Heikki Pajusen aiemmin kirjoittamalle Syty ja sytytä -kirjalle. Ideat hautautuivat pariksi vuodeksi pöytälaatikkoon, kunnes kirjan ytimeksi kirkastuikin merkitys – sillä ilo on seurausta jostakin.

Merkitys on meidän itsemme ja jonkin asian tai ihmisen välillä oleva suhde, jonka koemme painoarvoltaan suureksi. Syvällinen ilo elämässä kumpuaa merkityksellisyyden lähteiltä, kutsumuksen tematiikasta. Vaikeatkaan asiat eivät karkota aitoa merkityksellisyyttä, vaan kirkastavat, mikä oikeasti on merkityksellistä.

Mutta mitä tapahtuu, kun hypätään yksittäisen ihmisen ja työntekijän saappaisiin? Mistä kaivaa merkityksellisyyden kipinä työntekijän, esimiehen ja johtajan arkeen etenkin silloin, kun flow-tila on muisto vanhoilta hyviltä ajoilta tai sitä ei ole koskaan kohdalle sattunutkaan, kun tyhjyyden tunne alkaa kalvaa sisältä päin motivaatio murenee tomuksi.

Merkityksellisyyden kokeminen on perustarve

Ihminen on luotu kaipaamaan ja myös luomaan merkityksiä elämäänsä. Merkityksen kokemista voidaankin pitää eräänlaisena ihmisyyteen kuuluvana perustarpeena. Jos merkitystä ei löydy, seuraa siitä näköalattomuutta ja motivaation latistumista.

”Ihminen ei silloin näe omaa paikkaansa eikä elämän syvyyttä, leveyttä tai korkeutta. Hän ei näe toivoa. Elämä tuntuu raskaalta ja paikoilleen pysähtyneeltä”, sanoo Pirjo Ahonen.

Pirjo Ahonen on kirjoittanut yhdessä kollegoidensa kanssa kirjan merkityksestä ja sen kokemisesta elämässä

Pirjo Ahonen on kirjoittanut yhdessä kollegoidensa kanssa kirjan merkityksestä ja sen kokemisesta elämässä ja työelämässä.

Merkityksellisyyden äärelle pysähtymistä tyypillisempää ihmiselle on asettaa erilaisia tavoitteita. Varsin usein nämä tavoitteet koskevat tavalla tai toisella joko rahaa tai rahalla hankittavia asioita, työtä tai painonhallintaa ja liikuntaa. Tavoite on kuitenkin eri asia kuin merkitys.

”Etenkin yritysmaailmassa on paljonkin tavoitteita, jotka koemme eri tavoin. Jotkut pitävät niitä jopa täysin merkityksettömiä. Tavoitteiden pitäisi sytyttää ihmisiä, herättää intohimoja, innostaa. Pitää olla unelmia ja tavoitteita. Tavoitteen eteen työskenteleminen kuitenkin edellyttää merkityksen kokemista. Henkilökohtainen suhde tavoitteeseen ratkaisee, minkälaisen merkityksen ihminen antaa tavoitteelle.”

Merkityksen kokemista tai löytämistä ei myöskään voi ulkoistaa, koska kyse on nimenomaan henkilökohtaisesta suhteesta. Monet asiat kuitenkin vaikuttavat merkityksellisyyden kokemiseen.

Merkityksellisyyden tappajat

Pirjo Ahosella on paljon kokemusta sekä tietoa siitä, mitkä asiat voivat työyhteisössä tai yksilön kohdalla nitistää kokemuksen työn merkityksellisyydestä, jopa tappaa sen kokonaan.

”Johtamisen ja lähijohtamisen rooli on suuri. Huonolla johtamisella voi tuhota paljon, pienentää ihmisiä ja rikkoa asioita. Johtajan tulisi tuntea itsensä ihmisenä sekä ryhmäläisensä, jotta hän osaa varioida omaa vuorovaikutustyyliään ja kommunikaatiotaan. On monenlaisia tapoja kohdata ihmisiä, erityyppisiä ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Siihen tarvitaan kohtaamisen taitoa. Samoin tietysti työntekijät ovat tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Erityyppiset ihmiset myös motivoituvat eri asioista.”

Työpaikan kestovalittajat ja pahanilmanlinnut voivat niin ikään aiheuttaa merkittävää tuhoa työyhteisön ilmapiirille ja minäkuvalle. Jatkuvasta perusteettomasta valituksesta alkaa muodostua vähitellen työporukan sosiaalinen todellisuus, joka hukkaa ihmisten voimaa, potentiaalia ja tekemisen iloa. Merkityksen kokemuksen kannalta työyhteisön yhteisöllisyydellä ja ilmapiirillä on valtaisa voima.

”Jos ilmapiiri ei tunnu rakentavalta ja mielekkäältä, löyhentää se työyhteisön kiinteyttä sekä ihmisten sitoutumista esimerkiksi tavoitteisiin ja pelisääntöihin. Ilmapiirin merkitys on voimakas myös itsenäisessä työskentelyssä ja etätyöskentelyssä. Siitä riippuu, koenko kuuluvani joukkoon ja tekeväni merkityksellistä työtä työyhteisön eteen, onko työpaikalle kiva mennä välillä ja tuntuuko omalla roolilla olevan merkitystä.”

Myös vaikutusmahdollisuudet, vapausasteet, mielenkiintoiset haasteet, osaamisen vahvistaminen ja se, että ihmisen omat vahvuudet pääsevät käyttöön työssä, ruokkivat merkityksen kokemista. Jokaisella ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja hyväksytyksi.

”On tärkeää, ettei joudu koko työelämäänsä olemaan jotain muuta kuin on. Kun tunnistaa omat vahvuutensa ja voi olla oma itsensä, silloin pystyy antamaan itsestään parasta mahdollista.”

Merkityksellisyyden tunne voi hukkua myös epätasapainoon eri asioiden välillä. Mikä tahansa asia voi kääntyä itseään vastaan, jos siitä tulee elämän ainoa sisältö.

Kun aivojen mielihyväsysteemejä stimuloidaan, jättävät ne silloin muiden aivoalueiden toiminnan taka-alalle. Intohimosta addiktioon on toisinaan lyhyt matka. Jos huomio kiinnittyy elämässä vain yhteen asiaan, vaikka se alun perin onkin tuottanut iloa, siitä saattaa muodostua pakkomielle. Ihminen voi addiktoitua lähes mihin tahansa.

Pirjo Ahonen viittaa Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professorin Hasse Karlssonin näkemykseen siitä, että esimerkiksi raha voi olla yhtä huumaavaa kuin huumeet.

”Jos maailma pyörii vain rahan ympärillä, merkityksen kokemus menee hyvin ohueksi muilla osa-alueilla. Samoin käy monia nykypäivänä vaivaavan räpläämisriippuvuuden kanssa, kun mobiililaitteista tuleekin elämän keskipiste.”

Riippuvuudessa kokonaiskuva hämärtyy, ajattelu kapeutuu, eikä aidosti merkityksellisten valintojen tekeminen onnistu. Ihminen ei silloin voi hyvin.

Hyvinvointi merkityksellisyyden perustana

Merkityksen kokemus -kirjassa hyvinvointi nähdään perustana merkityksellisyyden löytämiselle ja kokemiselle. Hyvinvointi on kokonaisuus, jonka osaset painottuvat eri tavoin eri ihmisten elämässä. Kaikilla ihmisillä ei kaikkien osa-alueiden tarvitse olla huippulukemissa, mutta mikään ei toisaalta saisi romahtaakaan, sillä se murentaa perustan.

Fyysinen kunto ja jaksaminen ovat hyvinvoinnin kannalta perustekijöitä. Rapakunnossa muutkin hyvinvoinnin osa-alueet alkavat herkästi ontua. Muiksi hyvinvoinnin osa-alueiksi kirja hahmottaa muun muassa psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen kunnon.

Psyykkinen kunto tarkoittaa tunteita ja mielentiloja. Sosiaalinen kunto liittyy ihmisen tarpeeseen olla positiivisia tunteita synnyttävässä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Henkinen kunto puolestaan viittaa esimerkiksi suhteeseemme luontoon ja elämän henkisempiin puoliin kuten arvoihin, elämänkatsomuksellisiin asioihin, uteliaisuuteen, kehittymiseen, kulttuuriin, tieteeseen ja taiteeseen.

Lisäksi merkityksellisiä osa-alueita ovat ammatillinen ja taloudellinen kunto. Ammatillinen kunto eli työkunto kertoo fyysisestä jaksamisesta mutta myös muista asioista kuten osaamisesta, urasta, muutoksien ja paineiden keskellä elämisen kyvystä, suhteesta työhön sekä työyhteisöön jne. Taloudellinen kunto on myös olennainen elämän mielekkyyden perusta. Jos rahatilanne on kestämätön, eikä anna edellytyksiä edes elämän perustarpeiden tyydyttämiselle, voi olla haasteellista säilyttää yhteys elämän merkityksellisyyteen.

Kaiken keskiössä, hyvinvoinnin eri osasten keskellä, ovat ihmisen tahto ja tavoitteet. Parhaimmillaan ihminen tuntee itsensä riittävän hyvin, jotta hän osaa asettaa itselleen mielekkäitä ja palkitsevia päämääriä ja myös saavuttaa niitä armollisuutta kuitenkaan unohtamatta. Elämässä on silloin vetovoimaa, unelmia ja mielekästä toimintaa.

Hankalimmillaan ihmiseltä voivat olla hukassa niin merkitys, mielekkyys kuin tahto ja tavoitteetkin. Mieli on kenties kääntynyt kyynisyyden puolelle ja elämä on näköalatonta. Silloinkin voi valita, onko osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Sekin on valinta, jos ei valitse mitään, vaan ajelehtii virran mukana

Kenen vastuulla lepää merkityksen löytäminen?

Tarkastellaanpa merkityksen kokemista ja löytämistä työelämän perspektiivistä. Onnekkaassa ääripäässä ihmiset tekevät työtänsä siksi, että se on itsessään niin mielenkiintoista ja antoisaa. Lisäksi siitä saa palkkaa, jonka turvin merkityksellisen työn tekemistä pystyy jatkamaan.

Vastakkaisessa ääripäässä työnteko on välttämätön paha, jolla rahoitetaan muu elämä. Työ itsessään ei anna mitään, vaan se ainoastaan vie ihmisen voimia.

Suurin osa työntekijöistä lienee vaihtelevilla kohdin noiden ääripäiden välillä. Mitä enemmän ihminen kokee merkityksellisyyttä työssään ja elämässään, sitä tyytyväisempi hän yleensä on. Onnellisuus on oiva bonus merkityksellisyyden tunteesta. Mutta kenellä on ensisijainen vastuu merkityksen löytymisestä työelämässä?

”Työn merkityksen kokeminen lähtee ihmisestä itsestä. Ei esimies voi kipinää kaataa, vaikka voi sen kyllä sammuttaa. Työntekijän vastuu on löytää oma talenttinsa, sitoutumisensa ja kipinänsä.”

Mutta tarvitaanko työelämään lopulta sen suurempaa merkityksellisyyttä? Mitä jos kaikki vain hoitavat hommansa ilman isompia intohimoja? Eikö se ole arjen realismia?

”Jos ei ole merkitystä, työelämä näyttäytyy laskelmoivana. Silloin koko homma on pelkästään tuotos-panos -näkökulman varassa: paljonko annan, mitä saan. Kun arkiset tarpeet on tyydytetty, lisärahalla ei sen jälkeen motivoida työntekijöitä uudelle tasolle. Raha menettää siinä mielessä jossain vaiheessa merkityksensä. Ensin on tärkeää, kun saan näin paljon rahaa, ja saan sillä, mitä haluan. Sitten seuraa saturaatipiste. Silloin tullaan alueelle, jossa kysytään, miksi teen sitä, mitä teen.”

Mistä niitä merkityksiä löytää?

Jokainen tarina on erilainen. Eikä merkityksen tarvitse olla elämää suurempi kutsumus, joka häikäisee koko areenan. Niin on harvoin. Merkitys elää ajassa, muuttuu ja muokkautuu. Tärkeintä on löytää se tässä hetkessä.

Vanhusten on todettu elävän pidempään, jos heillä on huoneessaan kasvi, jota he hoivaavat. Pirjo Ahonen kertoo myös innovatiivisesta hoitajasta, joka antoi vanhusten kuoria perunoita päivän ruokaa varten. Se herätti heissä kokemuksen merkityksellisyydestä, tarpeellisuudesta.

Mutta palataan työelämän pariin. Kokemus merkityksellisyydestä on voinut sammua monista eri syistä. Mitä tehdä, kun tilanne päässyt huonoksi?

”Jos ihminen on kovin kyynistynyt, katkerakin, voi aina vaihtaa levyä: omaa asennetta tai työpaikkaa. Itse pystyy vaikuttamaan moniinkin asioihin. Joskus voi myös päästä kehittymään salakavala paha stressi. Silloin yleensä muut näkevät muutoksen käytöksessä, esimerkiksi sarkasmi ja kyynisyys ottavat vallan. Tällöin ihminen lähentyy burn outia. Usein sitä edeltävät univaikeudet. Työ myös vie niin paljon aikaa, että se kaventaa sosiaalisia suhteita, ihminen ei enää harrasta, ei liiku. Kyseessä on silloin liika uhrautuminen.”

Merkityksen löytämiseksi kannattaa lähteä löytöretkelle omiin vahvuuksiin ja tarkastella myös niitä positiivisia ominaisuuksia tai osaamisia, joihin ei ennemmin ole juuri kiinnittänyt huomiota.

”Ei kannata liikaa tuijottaa sitä, missä ei ole hyvä. Se pienentää ihmistä. Merkityksen kokeminen tapahtuu vahvuuksien tunnistamisen ja vahvistamisen kautta. Käytämme arjessa vain pientä osaa vahvuuksistamme. Vahvuuksien tunnistaminen voimaannuttaa ja isontaa ihmistä.”

Uuden näkökulman oivaltaminen voi paljastaa merkityksen

Taksikuskin slogan ilosta

Merkityksen kokemus -kirjan ilahduttava tosielämän esimerkki kadonneen merkityksen metsästyksestä kertoo taksikuskista, joka oli kadottanut kipinän työhönsä, eikä avio-onnikaan kukoistanut vaimon kanssa. Edes kavereiden kanssa vietetyistä illoista ei tuntunut enää löytyvän entistä iloa.

Taksikuski oli kuitenkin poiminut Heikki Pajusen luennolta idean, että ihmisellä kannattaa olla slogan, joka kiteyttää hänelle hänen oman työnsä merkityksen. Se auttaa arjessa muistamaan, mikä pitikään kipinää yllä, mikä on johtotähteni. Parin viikon pyörittelyn jälkeen slogan löytyi: ”Jokainen asiakas, joka tulee kyytiini, on iloisempi lähtiessään kuin tullessaan”.

Oivallusta seurasi sloganin toteuttaminen käytännössä, mikä olikin yhä syvemmälle vievä oppimisprosessi. Kuukauden kuluttua kolmasosa asiakkaista nauroi katketakseen kuskin kertomille vitseille. Sitten taksikuski ymmärsi, että eri ihmiset ilahtuvat eri asioista. Jotta lyhyen matkan aikana slogan pääsisi toteutumaan, piti selvittää pikaisesti, mikä juuri tätä ihmistä ilahduttaisi. Puolentoista vuoden jälkeen 90 % kyytiläisistä poistui iloisempina. Loput 10 % kuljettaja pisti mittatappion piikkiin ja päätti olla tyytyväinen tulokseen.

Tarina kuitenkin jatkuu. Hän ei ollut tullut ajatelleeksi, että slogania voisi soveltaa työn ulkopuolella, kunnes hänen mieleensä kerran juolahti ajatus, että mikäköhän mahtaisi ilahduttaa vaimoa. Hänellä ei ollut asiasta oikeastaan mitään tietoa, mutta hän päätti kuitenkin yrittää.

Lopulta taksikuski päätyi siihen, että hän miettii jokaisen tapaamansa ihmisen kohdalla, mikä voisi ilahduttaa juuri tuota ihmistä. Hänestä on tullut taitava arvaamaan, miten ilahduttaa ihmisiä. Siinä sivussa työ on alkanut tuntua taas merkitykselliseltä ja haastavalta, onni on löytynyt vaimon kanssa, ja kavereistakin on jälleen iloa.

Uusi kipinä löytyi taksikuskin kohdalla siitä, kuinka tehdä hyvää muille ihmisille. Itseasiassa ihmisen aivot ovat rakentuneet niin, että ihminen haluaa kokea tekevänsä hyvää. Myös aito läsnäolo vahvistaa merkityksen kokemusta.

Nobina herätti merkityksellisyyden kokemuksen esimiestyöllä

Katsotaanpa asiaa myös työyhteisöön ja johtamisen kannalta. Johtajan tärkein tehtävä ihmisiin nähden on luoda merkityksiä. Pirjo kertoo konkreettisen esimerkin hyvän johtamisen voimasta. Nobina Finland Oy lähti panostamaan esimiestyöhön ja työhyvinvointiin tosissaan. Aikaisemmin esimiehet hahmottivat itsensä lähinnä ajolistojen koostajina ja jakelijoina. Bussikuskit puolestaan ajoivat linja-autoja. Novetoksen valmentajien avulla systeemit ja ennen kaikkea näkökulmat muuttuivat.

Jokaiselle bussinkuljettajalle nimettiin oma esimies, jonka tehtävänä on olla kärryillä siitä, kuinka työntekijällä menee. Sovittiin myös säännölliset keskustelut esimiesten ja kuljettajien välille, jotta yhteys kentällä työskentelevien kuljettajien ja heidän esimiestensä välillä säilyy. Esimiehet ymmärsivät tehtäväkseen alaisistaan huolehtimisen. Kuljettajat, jotka aikaisemmin kuljettivat linja-autoja, oivalsivat kuljettavansakin matkustajia.

Merkityksellisyys alkoi nostaa päätään, kun ihmisiin kiinnitettiin huomiota, välitettiin siitä, kuka olet ja miten voit. Kaiken tämän seurauksena työhyvinvointikyselyjen tulokset nousivat aivan uusin lukemiin ja sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi. Lopulta vaikutukset ulottuivat pidemmälle kuin kukaan osasi alun perin ajatellakaan: myös kaluston vauriot vähenivät, kun kuljettajat olivat huolellisempia linja-autojen kanssa. Esimiestyöstä liikkeelle lähteneet huolenpidon renkaat loivat merkityksellisyyttä, laajenivat ja johtivat samalla mittaviin säästöihin.

Mikä on sinun kipinäsi?

Ihmisen ainutlaatuisuus, tekemisen tapa, vahvuudet, asenteet ja kiinnostuksen kohteet ovat niitä sytykkeitä, joista merkityksellisyyden kokemusta kirvoittavat kipinät saattavat hulmahtaa liekkiin. Joillekin merkitys löytyy helposti, kuin itsestään. Useimmilla ihmisillä oman kipinän löytäminen ja ruokkiminen teettää myös töitä.

Merkityksen kokemus -kirja houkuttelee lukijaa pohtimaan oman elämänsä ja työnsä merkityksiä monipuolisesti, hauskasti ja kuitenkin syvällisesti. Sisältääpä se erilaisia mittareitakin, joilla voit haarukoida hyvinvointiasi ja merkityksellisyyden määrää elämässäsi. Kirja yllyttää jopa seikkailemaan, ainakin mielessään. Vai miltä kuulostavat vaikkapa Taikamaa ja merkitystuoli?

 

Kirjalliset lähteet:

Aaltonen,T. – Ahonen, P. – Pajunen, H. 2015. Merkityksen kokemus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Auditorium

Kuva Pirjo Ahonen

Niina Reina

Sertifiointipalvelut,
Integro Oy

Lisää kommentti

Peili-uutiskirje

Tilaa 2-4 kertaa vuodessa ilmestyvä Peili-uutiskirje.