Elektroniikan suunnittelupalveluja tuottavassa yrityksessä koettiin äkillinen tilauskannan romahtaminen. Suurin asiakas oli ostettu ulkomaiseen konserniin, ja sen koko tuotantoa oltiin siirtämässä Aasiaan. Johtoryhmä kokoontui synkissä merkeissä.
(1) Optimistina tunnettu toimitusjohtaja lohkaisi heti alkuun, että tästä alkoi meidän opintie maailman markkinoille tai ainakin maailmanluokan toimintatavoille. Iso muutos oli siis tulossa, mutta kaikki tuntuivat uskovan, että asioilla on taipumus järjestyä.
(2) Yhdessä todettiin, että nuorekkaassa yrityksessä oli paljon oppimis- ja muuntautumiskykyä. Uskottiin että jatkokehitykseen voidaan vaikuttaa itse, kuten sen ison asiakkuuden rakentamisessakin oli tehty.
(3) Johtoryhmä kysyi: mikä tässä tilanteessa oli tärkeintä? Vastaus oli helppo, erikoisohjelmien käyttäjiksi kouliintuneista ihmisistä oli pidettävä kiinni. samoin markkinointisuunnitelmasta ja rahoitusasemasta.
(4) Huomattiin, että kaikkea ei pidä lyödä heti lukkoon. Tuon priorisoinnin rinnalla oli nyt oltava joustava ja otettava selville, mitä kaikkea tämä muutos voi merkitä.
(5) Juuri tällaisessa tilanteessa kannatti myös hakea ulkopuolista asiantuntemusta oman viisauden rinnalle.
(6) Johtoryhmä päätyi tekemään viisikohtaisen toimintasuunnitelman muutoksen käsittelyyn. Se ei ollut täydellinen, ja sitä päätettiinkin tarkentaa vähintään viikoittain.
(7) Suunnitelman toteuttaminen aloitettiin kuitenkin välittömästi kohdasta yksi: Ihmisille kerrotaan heti mitä me teemme, ennen kuin huhut…
Mikä nopeuttaa toipumista muutoksesta?
Resilienssi tarkoittaa yleisesti kykyä selviytyä suuresta muutoksesta, se auttaa sopeutumaan muuttuviin oloihin ja palaamaan tasapainoon. Organisaatiotutkimus on parin vuosikymmenen ajan tutkinut työelämässä onnistujien resilienssiä. Daryl Conner ja Linda Hoopes nostavat esiin edellä olevassa esimerkissä kuvaillut resilienssin ominaispiirteet:
1. Optimismi (vastakohta: pessimismi)
Kyky tarkastella tilannetta realistisesti myönteisessä valossa ja nähdä uhkien sijaan mahdollisuuksia. Pitää epäonnistumisia oppimiskokemuksina ja uskoo, että tulevaisuudessa on paljon hyvää.
2. Vahva itsetunto (vastakohta: heikko pystyvyyden tunne)
Yksilöllä on vahva perusluottamuksen tunne sekä itseään että ympäristöään kohtaan. Myös vahva usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin.
3. Vahva fokusointi (vastakohta: heikko suuntatietoisuus)
Aina tietoinen prioriteeteista ja etenemisen suunnasta. Toiminta ennakoitavissa olevaa ja hallittua. Osaa keskittyä tärkeään ja sulkea mielensä asiaankuulumattomilta ärsykkeiltä.
4. Joustava ajattelu (vastakohta: nopeasti lukitseva ajattelu)
Osaa etsiä ja puntaroida vaihtoehtoja, tutkii syy–seuraus-suhteita, tarkastelee tilanteita monipuolisesti, etäisyyttä ottaen.
5. Sosiaalinen joustavuus (vastakohta: yksin yrittäminen)
Oivaltavaa kykyä muiden osaamisen hyödyntämiseen, rohkeutta pyytää ja vastaanottaa apua. Yhdessä olemme enemmän, varsinkin kriittisessä tilanteessa.
6. Järjestelmällisyys (vastakohta: epäjärjestelmällisyys)
Suunnitelmallista, strukturoitua ja kurinalaista toimintaa; suunnitelmien jakamista muille, jotta he voivat osallistua.
7. Riskinottokyky (vastakohta: varmuushakuisuus)
Rohkea tarttumaan toimeen ja altistumaan uudelle, kokeilee jotakin suuntaa ja korjaa sitten tarvittaessa. Ei jää tuleen makaamaan.
Odotusten vastaiset ja yllättävät muutokset aiheuttavat häiriön. Vahvan resilienssin ominaispirteitä hyödyntämällä yksilöt ja ryhmät selviytyvät muutostilanteissa nopeasti häiriöstä tarkoituksenmukaiseen toimintaan. – Minkälaista resilienssiä sinä havaitset itsessäsi ja ympäristössäsi?
Kirjoittaja: Tapani Rinne, johdon valmentaja, coach, toimitusjohtaja Ambitio Group Oy
Lähteet:
Hoopes L. & Mark K. 2004. Managing Change with Personal Resilience. MK Books.
Ristikangas V & Rinne T. 2014. Johtoryhmästä tähtijoukkue. Talentum.
