Aivotutkimuksen suuret harppaukset viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ovat tuottaneet paljon tietoa, joka on mullistanut käsitystämme aivojen toiminnasta. Aivojen kuvantamismenetelmien kehittyminen on ollut käänteentekevä tutkimuksen kannalta.
Suurin oivallus liittyy aivojen kokonaistoimintaan. Oli oletettu, että aivot ovat itseohjautuva ja esiohjelmoitu massa, joka toimii noin kolmesataatuhatta vuotta vanhojen periaatteiden mukaisesti. Nyt on todettu, että ne tekevät itsekseen vain henkiinjäämisen kannalta välttämättömiä toimintoja. Suurin osa aivojen toiminnasta on kuitenkin plastista, jatkuvasti muuntuvaa ja muovautuvaa, johon voimme itse vaikuttaa omilla valinnoillamme.
Aivot ovat hermomassa, joka kuhisee elämää. Hermoyhteydet välittävät sähköimpulssien kautta tietoa organismille millisekuntien nopeudella. Hermoyhteydet muovautuvat joka hetki, ja niille annettavat syötteet toimivat muovautumisen lähtölaukauksina. Aivomme eivät ole samat huomenna kuin ne ovat tänään.
Tutkimuksen myötä aivojen tehtävä organismin pomona kääntyi päälaelleen. Tuli ilmeiseksi, että ihminen onkin aivojen pomo, joka muovaa aivojaan tietoisesti tai tietämättään. Jokainen syöte, ärsyke, on aivoille käsky tehdä jotakin, ja aivot tottelevat näitä ärsykkeitä kiltisti.
Syötteet aivoille tulevat aistien kautta, mutta myös sisäiset ärsykkeet, ajattelu ja tunteet toimivat syötteinä. Aivojen muovautumisen ja kehittymisen kannalta kaikki syötteet, jotka haastavat aivoja, ovat kaikista oleellisimpia. Kun aivot saavat tiedon muutoksesta, pulmasta tai ongelmasta, joka pitää ratkaista, ne alkavat kehittää vasteita näihin haasteisiin — ja kehittyvät. Aivot siis oppivat, ja kaikki opittu tulee käyttöön myös seuraavan muutoksen tai pulman ilmaantuessa. Tämä vaatii asennemuutoksen ihmisen toiminnassa: mitä enemmän haasteita, sitä parempi! Haasteet voikin toivottaa lämpimästi tervetulleiksi ja tietää, että aivot kyllä hoitavat homman.
Aivoja kannattaa myös aktiivisesti haastaa ja tarjota sille pulmia ratkaistaviksi. Oleellinen tieto aivojen ongelmanratkaisutyöstä liittyy aivoaaltojen optimaaliseen käyttöön. Arjen aktiivisen toiminnan tuoksinassa aivoaallot kulkevat Beta-tasolla, 12-23 Hz:n taajuudella. Tämä taajuus ei kuitenkaan tuota parhaita ratkaisuja. Paras paikka oivalluksille, ideoille ja ongelmien ratkaisulle ovat alfa-aallot, 8-13 Hz:n taajuus. Se on rento, meditatiivinen tila, jossa toteutuu flow-tila. Sen aikana aivojen kaikki toiminta keskittyy uuden luomiseen. Siellä haastavat syötteet tulevat käsitellyiksi ja ratkaistuiksi ilman että ihmisen tarvitsee tehdä aktiivista ”aivotyötä”. Aivoille voi siis syöttää pulmia ja sitten ottaa rennosti — vastaukset tulevat sitten ajallaan tietoisuuteen, kuin automaattisesti, väistämättä.
Unen merkitystä elimistön kokonaistasapainon ja harmonia kannalta kotostetaan nykyään paljon, ja hyvästä syystä. Silloin käytössä ovat Delta- (1-3 Hz), Gamma- (25-200 Hz) ja Theta- (3,5-8 Hz) aallot, jotka tosin voivat olla aktiivisia myös päivän mittaan eri tilanteissa. Korkeaherzinen Gamma liittyy unennäköön, REM-univaiheeseen, jolloin aivojen neuro-sähkötoiminta on erittäin vilkasta, muut aallot unen eri syvyysvaiheisiin, kevytuneen ja syvään uneen. Ne ovat kaikki välttämättömiä oppimisen, aivojen kuonanpoiston ja tasapainottamisen kannalta. Tunnettua on, että unen häiritseminen on yksi vanhimmista kidutuskeinoista, koska jo muutamassa vuorokaudessa ihmisen saadaan vakavaan häiriötilaan koko elimistön kannalta. Riittävästä ja laadukkaasta unesta huolehtiminen on siten aivojen huollon kannalta kaikista tärkein teko. Kaikkiin unen aivoaaltoihin voimme myös vaikuttaa itse omalla toiminnallamme, eli olemme niissäkin ohjaksissa itse.
Me olemme siis aivojen ohjauskeskuksen päällikkö. Voimme valita syötteitä, jotka kehittävät aivoja ja muovaavat niitä tarpeidemme mukaan. Voimme itse valita myös, millä aivoaalloilla kellumme milloinkin ja käyttää eri aaltoja hyväksemme eri tilanteiden mukaan, myös unitilassa. Aivot ovat siis paras ystävämme ja samalla tehokas työrukkanen, joka toimii hyväksemme ilman taukoja ja lomia. Parempaa yhteistyökumppania ei voisi toivoa!
