Joskus hyvät kohtaamiset syntyvät kuin itsestään. Toisinaan ne ovat kiven takana. Tietoisuus kohtaamiseen vaikuttavista tekijöistä edesauttaa luomaan enemmän hyviä kuin huonoja kohtaamisia. Taustavaikuttajiksi tarvitaan niin tietoa, taitoa kuin sopivaa asennettakin.
Ihmiset ovat erilaisia. Toisen kanssa juttu luistaa ja yhteispeli sujuu. Joku toinen voi tuntua siltä, että hän on varmastikin eri planeetalta kotoisin kuin itse, koska yhteistä taajuutta ei kerta kaikkiaan tunnu olevan olemassa. Kolmannen kanssa yhteistyö on mahdollista, mutta se tuntuu työläältä eli ottaa enemmän energiaa kuin antaa.
Muita ei voi muuksi muuttaa, eikä itseäänkään tarvitse koittaa vängätä vääriin nahkoihin. Omaa toimintaansa voi sen sijaan tiedostaa ja hienosäätää erilaisissa tilanteissa niin, että se tukee muiden ihmisten arvostavaa ja rakentavaa kohtaamista.
Suuntaviivoja sujuvaan kohtaamiseen
Homman haastavuus tulee siitä, että ihmisten vuorovaikutukseen liittyvät odotukset ja tarpeet poikkeavat toisistaan. Toisen paras ja mukavin juttu voi olla toiselle epämieluinen ja stressaava. Tarvitaan suuntia ja karkeaa kompassia erilaisuuden maailmassa navigoimiseen, jotta päästän riittävän samalle taajuudelle. Kaksi käytännöllistä suuntaviivaa ovat tempo ja ihmis-/asiakeskeisyys.
Ihmisen luontainen tempo voi olla tosi nopea tai hyvinkin rauhallinen tai mitä tahansa siltä väliltä. Mitä nopeampi luontainen rytmi ihmisellä on, sitä enemmän hän ilmentää myös voimaa käyttäytymisessään. Huomioi siis yhteistyötilanteissa toisen ihmisen tempo. Jos se ei ole sama kuin omasi, mene puoli askelta vastaan. Anna yhteistyökumppanillesi hiukan enemmän aikaa esimerkiksi muotoilla ajatuksiaan, tai tarvittaessa kiritä hieman omaa tahtiasi siinä hetkessä, kun toimit yhdessä nopeatempoisemman työkaverin kanssa. Jos molemmat tulevat pikkuisen toista vastaan, ollaan usein kohtaamisen kannalta jo paljon paremmissa asemissa.
Joukostamme löytyy myös sekä asiakeskeisiä että ihmiskeskeisiä henkilöitä. Ihmiskeskeinen tyyppi lähestyy yhteistyötä, tilanteita ja vuorovaikutusta ihminen ja tunne edellä, asiakeskeinen tapaus taas asia ja faktat edellä. Lähestymiskulma ilmenee usein niin toiminnasta, ajattelusta, puheesta kuin eleistäkin – välitön ja virallinen tyyppi – he ovat sekä toistensa vastakohtia että parhaita täydennyksiä. Osa ihmisistä on luonnollisesti jossakin näiden ääripäiden välimaastossa.
Monet käyttäytymistä kuvaavat nelijaot perustuvat tämän tyyppisille akseleille. Luokittelut kertovat ihmisen luontaisesta tavasta toimia sekä hänelle tyypillisesti tärkeistä asioista ja odotuksista vuorovaikutuksen suhteen. Tietenkään tällainen lokerointi ei kerro koko totuutta tai vangitse kenenkään yksilöllisyyttä, vaan antaa suuntaa sekä itsetuntemukseen että erilaisten ihmisten ymmärtämiseen.
Tilanneherkkyys on sekä tietoa että taitoa
Tilanneherkkyys on taito, jota voi treenata. Kun tiedostat ja muistat huomioida ihmisten erilaisuuden, osaat kohdata heidän tarpeitaan ja arvostuksiaan paremmin myös erilaisissa yhteistyökuvioissa. Toisin sanoen voit tietoisesti nostaa hiukan erilaisia puolia itsestäsi esille eri tilanteissa vahvistaaksesi myönteistä vuorovaikutusta.
Kukaan ei ole aina parhaimmillaan, eikä tarvitsekaan. Omalla ymmärryksellä ja asenteella voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, onko pääpaino ihmisten kanssa toimiessa kohtaamisessa vai kohtaamattomuudessa. Sujuva yhteistyö ja rakentava muiden kohtaaminen antavat energiaa ja tuottavat parempaa tulosta, kohtaamattomuus maksaa aina jotakin. Hinta voi olla esimerkiksi oman ja muiden energian hukkaaminen, työn tuloksellisuudesta tinkiminen, nuiva ilmapiiri, työntekijöiden vaihtuvuus, motivaation hukkuminen tai keskinäisen tuen ja kannustuksen puute.
Kohtaamiskyky punnitaan tiukoissa tilanteissa
Silloin on helppoa, kun on helppoa. Taito kohdata muita ihmisiä ja johtaa omaa käyttäytymistään korostuu haastavissa tilanteissa. Silloin kun tekisi mieli sulkea korvat, olisikin ehkä viisaampaa avata ne. Kun haluaisi vajota puolustusreaktioiden houkuttelevaan suohon, pitäisi ehkä pysytellä pinnalla, vaikka se vaatisikin pinnistelyä.
Kuten professori Lauri Nummenmaa eräässä webinaarissa äskettäin totesi että, jos haluat vaikuttaa ihmiseen, kannattaa vaikuttaa hänen tunteisiinsa, sillä tunteet ovat ihmisen oman kontrollin ulkopuolella. Tämä pätee sekä hyvässä että pahassa. Vaikka tunteet elävät omaa elämäänsä ja aina välillä vievät meitä mennessään, voimme silti valita ainakin suurelta osin, kuinka käyttäydymme ja toimimme. Terveet rajat tulee tietenkin jokaisen asettaa erilaisissa elämän- ja työelämän tilanteissa.
Viisi vinkkiä onnistuneisiin kohtaamisiin
Tässä vielä kootusti näkökulmia, jotka voivat auttaa entistä parempiin kohtaamisiin.
- Arvostava asenne – itseä ja muita kohtaan
- Tunnista tempo – ota puoli askelta vastaan
- Tunne vs. faktat – mennäkö ihminen vai asia edellä
- Tilannetaju – huomioi erilaiset ihmiset eri tilanteissa
- Valitse viisaasti – vaikutusmahdollisuudet omaan käyttäytymiseen
Hyvän kohtaamisen taustatekijät eli asenne, tieto ja taito ruokkivat toisiaan. Tiedon avulla voi esimerkiksi kehittää taitoja. Erilaisuuden ymmärrys vaikuttaa todenköisesti positiivisesti asenteisiin. Asenne kannustaa hankkimaan tietoa ja oppimaan lisää.
Yhden kurkistuskulman ihmisten erilaisuuteen ja henkilökohtaiseen kohtaamiskykyyn sekä sen kehittämiseen tarjoaa Peili-valmennus, jossa jokainen osallistuja saa henkilökohtaisen palautteen omasta luontaisesta käyttäytymistyylistä, kohtaamiskyvystä ja tavasta rakentaa luottamusta. Tulokset perustuvat sekä itsearvioon että muiden antamiin arvioihin, mikä onkin ensiarvoisen tärkeä tekijä silloin, kun halutaan kehittää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.
