Takana päin ovat ne ajat, kun Matti-Esko Hytösen ilkeämieliset kolumnit raatelivat julkisuuden henkilöitä verbaalisesti riekaleiksi. Se oli coolia silloin, vaan ei enää. Pomokin on fossiili, jos hän hoitaa hommat auktoriteetti edellä. Mukavuus ja toisten ihmisten ystävällinen kohteleminen ovat nykyajan trendi, joka näkyy entistä selvemmin niin työelämässä, tv-formaateissa kuin johtamiskirjallisuudessakin, kuten Helsingin Sanomat kirjoittaa vuotta 2020 koskevassa yhteisjulkaisussaan The Economistin kanssa.
Mukava ihminen on yhtä kuin kohtaamiskykyinen ihminen, eli hänen tapansa kohdella muita ihmisiä on huomioiva, arvostava ja rakentava. Hän on se työpaikkailmoitusten ”hyvä tyyppi” mutta myös arjessa pidetty, arvostettu ja myönteistä ilmapiiriä luova kumppani. Hän pistää vaikeissa tilanteissa oman egonsa sekä negatiiviset tunteensa sivuun ja käärii hihansa tilanteen ratkaisemiseksi rakentavasti tai edes tyydyttävästi.
Positiivinen psykologia, ratkaisukeskeinen lähestymistapa sekä menestykseen murtautuneet kaveriporukoiden perustamat start upit, muiden muassa, ovat luoneet pohjaa kulttuurin muutokselle. Psykologinen turvallisuus, luottamuksen merkitys ja hyvä työilmapiiri ovat itsestään selviä menestystekijöitä ainakin monelle HR-ammattilaiselle, työyhteisövalmentajalle ja tutkijalle. Enenevässä määrin tämä asenneilmapiirin, luottamuspääoman ja ihmissuhdetaitojen muutos valuu arkisen elämän ja erilaisten työpaikkojen tasolle.
Se ei silti tule itsestään. Olet sitten rivityöntekijä, avainhenkilö, esimies, isompi johtaja tai perheenjäsen, erilaisten ihmisten rakentava kohtaaminen tuottaa todennäköisesti ainakin ajoittain haasteita. Kaikki meistä eivät ole syntyneet saati kasvaneet valloittavien vuorovaikutustaitojen ja aidon arvostuksen ilmapiirin kultalusikka suussa. Ja vaikka olisikin ollut niin onnekas, elämä tuo eteen ristiriitatilanteista sekä oman itsen että toisten ihmisten kanssa.
Ihmisten onnistuneessa kohtaamisessa ei ole kysymys siitä, että koko ajan olisi väkisin kivaa ja siloteltua. Turvallinen ilmapiiri on paljon syvällisempi juttu, mutta taitamattomuus muiden ihmisten huomioinnissa syö sitä tehokkaasti. Hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot pohjautuvat pitkälti itsetuntemukseen, erityyppisten ihmisten ymmärrykseen sekä tilannetajuun. Ripaus aitoa arvostusta ja empatiakykyä tekee kohtaamisista mielekkäitä ja merkityksellisiä.
Läheisyys ja hyvän tekeminen ovatkin Filosofi Frank Martelan mukaan sekä tärkeitä motivaation lähteitä että olennaisia tekijöitä elämän merkityksellisyyden kokemuksessa. Muiden ihmisten osoittama hyväksyntä ja läheisyyden kokeminen ovat perustarpeitamme, mutta samalla hyvän tekeminen vahvistaa tutkitusti myös omaa hyvinvointiamme.
Rakentava yhteistyö sekä toistemme voimaannuttaminen johtavat siihen, että saamme aikaiseksi enemmän ja parempia tuloksia. Juuri siitä syystä yritysmaailmakin on kiinnostunut asiasta. Kohtaamisen taito tekee siis elämästämme parempaa yksilöinä ja yhteisöinä. Jos ja kun pääsemme asiassa vielä globaaliin mittakaavaan, on ihmiskunnalla ehkä jälleen toivoa ja mahdollisuuksia ratkaista elintärkeitä kysymyksiä.
Sillä välin muistakaamme Carol Dweckin tunnetuksi tekemä kasvun asenne ja käykäämme hyvillä mielin henkilökohtaiselle kasvupolulle kohti entistä mukavampaa eli kohtaamiskykyisempää minää. Tämä ei tarkoita epäaitoutta, tarvittavan jämäkkyyden unohtamista tai omien rajojen hukkaamista, sillä kohtaamiskykyinen ihminen osaa myös sanoa ei ja olla erimieltä rakentavasti sekä toista osapuolta arvostavasti. Se ei myöskään tarkoita omien tunteiden tai sisäisen dynamiikan tukahduttamista, mikä johtaa vain paineistettuun mielen kellarikerrokseen ja sen myötä reaktiiviseen käytökseen. Vaikka emme tuomitse tai kiellä omia tuntemuksiamme, voimme silti valita, kuinka kohtelemme kanssaihmisiämme, ja kehittyä tässä taidossa elämän treeniradalla.
Jos kaipaat palautetta henkilökohtaisen kohtaamiskykysi tasosta tai haluat lisää tietoa yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmiuksien kasvattamisesta, Peili-käyttäytymisprofiilin toteuttaminen yksilölle tai työyhteisölle on yksi tapa viedä asiaa eteenpäin käytännönläheisesti ja kannustavasti.
Lähteet:
Carol S. Dweck 2016: Mindset: menestymisen psykologia: kuinka voimme toteuttaa piileviä kykyjämme.
Frank Martela 2015: Valonöörit: sisäisen motivaation käsikirja.
