Jokaiselle ihmiselle on tärkeää tuntea hallitsevansa elämäänsä. Vaikka monia asioita tapahtuu itsestä riippumatta – työolosuhteet muuttuvat, ihmissuhteissa tapahtuu odottamattomia asioita, terveys voi äkkinäisesti reistailla – hyvinvoinnin perusta lähtee tunteesta, että itsellä on oman elämän suhteen riittävästi autonomiaa ja sanavaltaa.
Olemme oppineet yllättävän nopeasti elämään maailmassa, jonka muutosvauhti on päätä huimaava, ja jossa monet itseäkin koskevat päätökset tehdään kovin kaukana oman vaikutuspiirin ulkopuolella. Tosiasioihin on pakko sopeutua, senhän on sanottu olevan viisauden alku. Toisaalta stressin kokeminen on lisääntynyt – ehkä emme sitten oppineetkaan.
Stressin oireiden kirjo
Stressi kertoo aina siitä, että sopeutuminen on vaikeaa. Jos tapahtuu jotain yllättävää ja epämieluisaa tai joutuu pitkäkestoisen, sietokyvyn ylittävän paineen alle, syntyy stressitila. Se voi olla hetkellinen tai pidempiaikainen. Stressitila vie energiaa, nakertaa ihmisen hyvinvointia ja pahimmillaan se voi laukaista vakaviakin sairauksia.
Joskus stressi toimii myös positiivisena voimana. Paineinen tilanne saattaa tuoda lisäenergiaa. Adrenaliinia erittyy kehoon ja ihminen voi ylittää itsensä ja yltää huikeisiin suorituksiin stressin avulla.
Negatiivisen stressin aiheuttamat oireet näkyvät ihmisessä usein kokonaisvaltaisesti. Stressi aiheuttaa toimintahäiriöitä ihmisen käyttäytymisessä, aivojen tiedonkäsittelyssä, tunne-elämässä ja kehossa.
Kaikki nuo osa-alueet kaventuvat, liukuvat epätasapainoisiksi ja fyysisiä oireita esiintyy usein. Stressin kokeminen on hyvin yksilöllistä. Yksi vimmastuu ja toinen saa vatsavaivoja, kolmannella ajatukset pyörivät päässä noidankehää ja unen rytmi häiriintyy.
Yksilöllinen stressin kokeminen
Stressinhallinnan ja sitä kautta elämänhallinnan avaimet löytyvät tutkimalla omaa stressikäyttäytymistä ja tuntemalla se niin hyvin, että havahtuu jo aivan ensimmäisiin oireisiin. Kun stressiin puuttuu ajoissa, voi myös aloittaa riittävän aikaisessa vaiheessa stressiprosessin pysäyttämiseen tähtäävät toimet.
Jokaisella on oma, yksilöllinen sietoikkunansa, jonka puitteissa elämän stressaavia hetkiä ja aikoja voi kestää. Stressinhallinnan ja elämänhallinnan kannalta on oleellista tuntea sietoikkunansa ja erityisesti se, minkä tyyppiset asiat pyrkivät toistuvasti tuuppaamaan itsen sietoikkunan ulkopuolelle, eli stressitilaan. Sietoikkunaa voi myös harjoittelemalla kehittää suuremmaksi. Sietoikkunan laajentaminen kannattaa senkin vuoksi, että toistuva stressi tai liian pitkään jatkunut stressi uhkaa kapeuttaa sietoikkunan pysyvästi. Sen jälkeen ongelma on jo suuri: ihminen kestää jatkossa yhä vähemmän painetta. Pienetkin asiat saavat silloin ihmisen pois tolaltaan.
Informaatiokanavat
Ihmisellä on viisi informaation käsittelemisen kanavaa: ajattelu, tunteet, aistit, liike ja kehon sisäiset tuntemukset. Kaikki informaatiokanavat ovat jatkuvasti käytössä ja aivotutkimuksesta tiedetään, että stressi vaikuttaa ensisijaisesti ajattelutoimintaan. Aivokuori, joka vastaa ajattelutoiminnasta, on ”ylin” informaatiokanava ja se kapenee ja epävireistyy ensimmäiseksi. Erityisesti traumoissa, jotka ovat erittäin vakavia stressitilanteita, aivokuoren toiminnan on todettu lamaantuvan täysin. Trauma käy sananmukaisesti ”yli ymmärryksen”.
Voimaantuminen
Jokainen voi harjoitella stressinhallintaa ja samalla varmistaa elämänhallinnan jatkossakin – harjoitukset laajentavat myös stressin sietoikkunaa. Stressinhallintaan ei tarvita ylimääräistä aikaa, ei rahaa eikä paljon vaivaakaan. Yksinkertainen pohde riittää: Mitkä asiat/tekemiset/ihmiset/tilanteet/hetket auttavat minua energisoitumaan? Useimmiten ne ovat samoja asioita, joita olemme käyttäneet jo satoja kertoja.Voimaantumiskeinot ovat vain päässeet stressin kourissa unohtumaan.
Omat voimaantumiskeinonsa löytää siis usein historiastaan, mitään upouutta ei tarvitse keksiä. Asiat ovat usein myös hyvin arkisia ja ehkä vain pieniä hetkiä. Tärkeintä on suoda itselleen juuri itselle sopiva voimaantumiskeino. Voit itse valita, mitä kanavaa aktivoimalla oma olemisen laatu muuttuu parhaiten, koska siinäkin olemme yksilöllisiä.
Informaatiokanavat voimaannuttajina
Informaatiokanavien toiminta on systeemistä. Pieninkin muutos yhdessä kanavassa vaikuttaa välittömästi muihinkin kanaviin. Mitä tahansa kanavaa voi siis käyttää muutoksen käynnistäjänä.
Ajatteluprosessin voi muuttaa hetkeksi ajattelemalla jotakin ihan muuta välillä. Aisteja voi aktivoida (”Katsonpa kauas, tuijotanpa tulta, kuuntelenpa musiikkia”) tai voi käyttää liikettä (”Nousenpa hetkeksi seisomaan ja suoristan selkärankani, venyttelen tai käväisenpä pikaisesti kävelemässä korttelin ympäri). Tunnemuutos voi myös tapahtua pienin teoin (”Muistelenpa jotakin oikein ihanaa elämäni hetkeä”). Sisäisiin tuntemuksiin keskittyminen vaikka vain hetkeksi auttaa (”Kuuntelenpa hetken vain hengitystäni ja syvennän sitä”).
Mikä on sinulle paras kanava löytää nopeasti tasapaino? Kokeilemalla löydät omasi.
Kirjoittaja: Kehittämisasiantuntija Tiia Arjanne, Integro
