Artikkelit

Neljä kättä yhdessä yhteistyön merkkinä
Peili-käyttäytymisprofiilin käyttö valmennustyökaluna
Lisätty kategoriaan
kirjoittajalta Peili

Peili-käyttäytymisprofiili on henkilön omaan ja muiden ihmisten antamaan arvioon perustuva valmennustyökalu, jossa ensisijaisena tarkastelun kohteena on ihmisen ulkoinen käyttäytyminen eli kanssaihmisille välittyvä luontainen toimintapa. Sitä kutsutaan Peilin viitekehyksessä termillä käyttäytymistyyli. Käyttäytymistyylipalautteen lisäksi Peili-käyttäytymisprofiiliin sisältyvät kohtaamiskyky- ja luottamuspalautteet. Peili-käyttäytymisprofiili voidaan toteuttaa eri laajuuksilla, joten kaikki edellä mainitut palautteet eivät välttämättä ole mukana kaikissa Peili-tuloksissa. Käyttäytymistyylipalaute sisältyy kuitenkin jokaiseen Peili-käyttäytymisprofiiliin.

Ulkoinen käyttäytyminen on vain osa ihmistä

Ulkoinen käyttäytyminen on vain pieni osa jokaisen ainutkertaisen ihmisen laajaa kokonaisuutta. Vuorovaikutuksen ja yhteistyön kannalta ulkoinen käyttäytyminen on kuitenkin merkittävä ja keskeinen tekijä. Ymmärtämällä paremmin oman toimintatapamme vaikutuksia eri tyyppisiin ihmisiin ja muiden ihmisten tapoja olla vuorovaikutuksessa, avaamme aivan uusia ikkunoita ja ovia yhteistyön maailmaan – oli kyse sitten esimiestyöstä, tiimityöstä, asiakaspalvelusta, myynnistä tai muusta yhteistyökuviosta.

Käyttäytymistyylit ovat yleistyksiä. Pääkäyttäytymistyylejä on neljä, ja ne jakaantuvat yhteensä 21 tarkempaan käyttäytymistyylikuvaukseen. Kaikki käyttäytymistyylit ovat tasa-arvoisia, mutta niiden vahvuudet ovat erilaisia. Tilanteiden vaatiessa me mukautamme omaa käyttäytymistämme ja toimintaamme eli liikumme ”kotipaikaltamme” muiden käyttäytymistyylien alueelle.

Muiden antama palaute ensiarvoisen tärkeä

Käyttäytymistyyli ei kuvaa koko ihmistä, vaan sekä hänen omaa että työkavereiden kokemusta hänelle tyypillisimmästä tavasta toimia arjen tilanteissa. Mukana on siis sekä itsearvio että vähintään viiden muun henkilön antama arvio. Näistä näkökulmista ei voida sanoa, että kumpikaan olisi sinällään ”oikea” tai ”väärä”. Itsetuntemuksen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittämisen kannalta itsearvio ja muiden arvio sen sijaan antavat arvokasta ja usein henkilölle itselleen osittain uutta tietoa.

Muiden antama palaute onkin olennaisin mittari vuorovaikutusta ja yhteistyötä koskevien kehittymistavoitteiden asettamisessa. Siinä mielessä pelkkä itsearvio ei voi koskaan yltää painoarvoltaan ja informatiivisuudeltaan samalle tasolle kuin myös muiden ihmisten antamiin arvioihin perustuva tulos. Mitä enemmän itsearvio ja muiden arvio eroavat toisistaan, sitä tärkeämpi tämä tieto on kehittymisen kannalta henkilölle itselleen.

Peili-palautteessa käyttäytymistyylien nelikenttä jakautuu 21 alueeseen. Jokainen alue on merkitty eri numerolla. Itsearvio osuu analyysimme mukaan tismalleen samaan numeroon muiden arvion kanssa vain 18 %:ssa tapauksista. Saman tai viereisen numeron kuin itsearvio (ns. tahkotoleranssin mukaisesti) saa 53 %:a Peilillä arvioiduista henkilöistä. Näin ollen 47 %:n kohdalla itsearvio ja muiden arvio eroavat käyttäytymistyylipalautteessa jo selkeästi toisistaan. (Ville-Juhani Ilmarinen, 2012, tilastolliset analyysit Integro Oy:n 8000 Peilin tietokannasta).

Peili-käyttäytymisprofiilissa ei alun alkujaan ole ollut lainkaan itsearviota mukana, vaan itsearvio on lisätty mukaan vasta myöhemmin. Näkökulma Peilin viitekehyksessä on siis painottunut nimenomaan toisten antamaan arvioon, yhteistyön kehittämiseen ja siihen, että löydetään yhteinen kieli arjesta tuttujen vuorovaikutuksen ilmiöiden kuvaamiseen.

Tausta ja tutkimus

Peilin viitekehykseen ja Peili-palautteen tulokseen vaikuttavat osaltaan laajemmat psykologiset teoriat ja käsitteet kuten piirreteoriat ja temperamentti sekä kasvatukselliset seikat. Peili-käyttäytymisprofiilin viitekehykseen liittyvää tutkimusta ja tyypittelyä tehty jo 50-luvulta lähtien. Käyttäytymis-kielitieteellisessä tutkimuksessa on havaittu tietyt ulottuvuudet, joihin kiinnitämme huomiota toisten ihmisten toiminnassa, ja tyypilliset kielelliset ilmaisut, joilla näitä havaintoja sanoitamme. Myöhemmin, Peili-käyttäytymisprofiilin mittarin kehittämisen jälkeen, on tehty tutkimuksia, jotka vahvistavat näitä löydöksiä (ks. esim. Peili-käyttäytymistyylipalautteen lopussa oleva katsaus tutkimustaustaan).

Alkuperäisen  Peili-käyttäytymisprofiilin arviointilomakkeen kehitti tutkimustyönsä pohjalta Minneapolisin yliopiston professori Andrew Ahlgren 70-luvun alussa. Menetelmän sovelsi Suomeen Oy Integro Finland  Ab yhdessä viestinnän professori Osmo A. Wiion kanssa vuonna 1976. Wiio tarkisti mittarin luotettavuuden ja testasi mittarin käytön sekä Minnesotassa että Suomessa. Mittarin luotettavuus oli korkea (hallitsevuus .92, muodollisuus .85 ja joustavuus .96). Peili-käyttäytymisprofiilista on myös tehty useampi gradu, joista yhdessä (Haajanen 2003) mittari jälleen purettiin ja testattiin ja todettiin luotettavaksi (hallitsevuus .86, muodollisuus .84 ja joustavuus .96).

Peili-käyttäytymisprofiilin tehtävä ei kuitenkaan ole toimia tieteellisenä testinä, vaan

  • kartoittaa omaa ja muiden kokemusta käyttäytymistyylistä
  • edesauttaa itsetuntemusta ja erilaisten toimintatapojen sekä vahvuuksien ymmärtämistä muissa ihmisissä
  • luoda viitekehys ja kieli arjesta tutuille vuorovaikutuksen ilmiöille, jotta voimme tietoisesti vahvistaa yhteistyötä ja hyvää vuorovaikutusta.

Peili-käyttäytymisprofiili onkin ennen kaikkea käytännönläheinen valmennustyökalu yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.

Kohtaamiskyky- ja luottamuspalaute syventävät palautetta

Kaikilla käyttäytymistyyleillä on omat luontaiset vahvuutensa. Se, kuinka paljon särmät tulevat esille ja vaikuttavat vuorovaikutukseen, selviää kohtaamiskyky- ja luottamuspalautteiden avulla, ei käyttäytymistyylin kuvauksesta. Peili-käyttäytymisprofiilin kohtaamiskyky- ja luottamuspalaute syventävätkin huomattavasti käyttäytymistyylipalautteen antamaa informaatiota. Kohtaamiskyky kertoo siitä, kuinka rakentavaa ja arvostavaa vuorovaikutus on ollut palautteen antajien kanssa. Luottamuspalaute puolestaan kuvaa sitä, mitä luottamusta rakentavia elementtejä henkilö ilmentää käyttäytymisessään.

Peili-viitekehyksessä kehittyminen tapahtuukin ensisijaisesti juuri kohtaamiskyvyn ja luottamuksen rakentamisen näkökulmista. Jokainen käyttäytymistyyli on nimittäin oikein mainio ja yhtä hyvä kuin kaikki muutkin tyylit. Jokainen ihminen voi myös käyttäytymistyylistään huolimatta käyttäytyä hyvin tai huonosti, rakentavasti tai puolustuskannalla ollen, luottamusta herättäen tai sitä vesittäen.

Kohtaamiskykymittari kertoo henkilön oman ja muiden ihmisten kokemuksen yhteistyön laadusta asteikolla 1-4. Mukana on myös tarkempi analyysi käyttäytymistä kuvaavien sanojen pisteytyksestä. Matala kohtaamiskyky aiheuttaa enemmän haasteita ja vastusta vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä kuin korkea kohtaamiskyky. Luottamuspalaute puolestaan auttaa eteenpäin, jos kohtaamiskyky on matala. Kun tiedät, kuinka vahvistat luottamusta, kohentaa se myös kohtaamiskykyäsi.

Riskit väärintulkintoihin ja leimaamiseen

Nelijako ihmisen hahmottamisessa on tuttua jo antiikin ajoilta saakka, kuten Hippokrateen ajattelusta juontuneet tyypittelyt melankolikko, koleerikko, sangviinikko ja flegmaatikko osoittavat. Ja edelleenkin käytössä on paljon erilaisia nelijakoon perustuvia tyypittelyjä. Tämä kertoo siitä, että tietyissä näkökulmissa tällainen nelijako on hyödyllinen ja toimiva viitekehys. Samalla myös riskit väärintulkintoihin ja mustavalkoisuuteen suurenevat sen myötä, jos tämän tyyppisiä viitekehyksiä käytetään ja tulkitaan liian heppoisesti.

Peilin viitekehys antaa yhteisen kielen ja käytännön eväitä tehdä parempaa yhteistyötä eri tyyppisten ihmisten kesken. Viitekehys tulee kuitenkin käsitellä pätevän sertifioituneen Peili-valmentajan avulla riittävän hyvin ja syvällisesti, jotta sen tuomat hyödyt saadaan käyttöön ja Peilin maailma avautuu riittävän moniulotteisesti. 

Peili-sertifiointikoulutuksissa ja Peili-valmennuksissa painotamme nimenomaan sitä, että Peili-käyttäytymisprofiili ei selitä koko maailmaa tai koko ihmistä, vaan on suuntaa antava kompassi vuorovaikutuksen maailmaan. Kaikissa ihmisissä kun on kaikkien käyttäytymistyylien ominaisuuksia, mutta jokin niistä on meille helpompi, luontaisempi ja tyypillisempi tapa toimia. Siitä huolimatta pystymme mukauttamaan käyttäytymistämme erilaisissa tilanteissa. Peilin avulla osaamme halutessamme tehdä sen entistä tietoisemmin ja eri tyyppisiä ihmisiä arvostaen. Juuri eri tyyppisten ihmisten ymmärtäminen ja keinot luoda sujuvaa yhteistyötä heidän kanssaan, ovat arvokkaimmiksi koettuja asioita Peili-valmennuksissa.

Mihin Peili-käyttäytymisprofiili ei sovellu

Peili-käyttäytymisprofiilin avulla ei voi perustella omien vuorovaikutus- tai yhteistyötaitojensa puutetta. Asenne ratkaisee, haluaako henkilö kehittyä vuorovaikutuksen saralla, mihin Peili puolestaan antaa runsaasti eväitä. Käyttäytymistyyli ei koskaan ole peruste muiden huonolle kohtelulle. Huono käytös on huonoa käytöstä. Se on eri asia kuin ulkoinen käyttäytyminen tai luontainen toimintatapa.

Peiliä ei myöskään voi käyttää rekrytointityökaluna, sillä useamman tyyppinen ihminen voi toimia menestyksekkäästi samassa tehtävässä. Lisäksi rekrytointiin vaikuttavien mittarien tulee aina olla joko itsearvioita tai HR-ammattilaisen tekemiä, jotta suljetaan pois mahdollisuus manipuloida tuloksia. Sen sijaan tiimien ja työryhmien rakentamisessa Peilin viitekehystä voidaan käyttää apuna, jotta voidaan koostaa tietoisesti tasapainoisempia ja erilaisia vahvuuksia omaavia ryhmiä.

Käyttäytymistyylien näkökulmasta kannattaa tietysti huomioida myös se, ettei ihminen joudu täysin omien vahvuuksiensa vastaiseen toimenkuvaan, jossa hän joutuu olemaan koko ajan epämukavuusalueella. Se ei ole kenenkään etu. Esim. rauhallinen asiaihminen nopeutta ja paljon sosiaalisia kontakteja sekä vaihtuvia tilanteita sisältävissä tehtävissä, tai sosiaalinen, ihmiskeskeinen, suurpiirteinen ihminen yksinäisessä ja tarkkaa yksityiskohtien huomiointia vaativassa hommassa.

Joskus meiltä on kysytty myös valmiita vastauksia siihen, miten käyttäytymistyyliltään erilaiset ihmiset tulevat toimeen keskenään. On kyseenalainen ajatus, että tuloksissa olisi mukana ”tieto”, minkä tyylisten ihmisten kanssa voit tulla toimeen ja kenen kanssa kerrassaan et. Meillä ihmisillä on monia yhdistäviä ja erottavia tekijöitä. Minkä tahansa käyttäytymistyylin edustajien on mahdollista tehdä menestyksekästä ja palkitsevaa yhteistyötä keskenään. Asiaa helpottaa,

  • jos he ymmärtävät erilaisia käyttäytymistyylejä ja niiden vahvuuksia
  • jos he ovat tietoisia siitä, miten muut kokevat heidän oman toimintatapansa
  • jos yhteistyökumppaneiden välillä on arvostusta, luottamusta ja halukkuutta rakentavaan kohtaamiseen.

Nelikentän vastakkaisten kulmien ihmiset esimerkiksi ovat loistava työpari silloin, kun yhteistyö toimii. Vuorovaikutus heidän välillään voi olla melkoista tuskaa silloin, kun homma ei toimi.

Vahva käytännön kokemus vaikuttavuudesta

Meillä on vuosikymmenien vahva kokemus siitä, että pätevän valmentajan käytössä vuorovaikutuksen ilmiöitä käytännönläheisesti kuvaavana valmennustyökaluna Peili-käyttäytymisprofiili edesauttaa työyhteisöjä ja yksilöitä kehittymään, usein merkittävästikin.

Tässä pari esimerkkiä Peili-valmennusten vaikutuksista ja toteutustavoista:

Henkilöstöpäällikkö Tuula Lyytikäisen haastattelu, jossa kerrotaan esimiestyön pisteiden noususta työtyytyväisyyskyselystä erään henkilön kohdalla ja vieläpä asianosaisen esimiehen kommenttien kera!

Jollas Instituutin valmentajat Heidi Maisonen ja Susanna Vinkka kertovat omasta tavastaan käyttää Peili-käyttäytymisprofiilia esimiesvalmennuksissa. 

Peili

Sertifioimme valmentajia, kouluttajia ja HR-ammattilaisia Peili-työkalujen käyttöön.

Lisää kommentti

Peili-uutiskirje

Tilaa 6-8 kertaa vuodessa ilmestyvä Peili-uutiskirje.

Hyväksymällä ehdot vahvistat, että olet lukenut ja hyväksynyt tietosuojaehtomme.