Kevään ollessa kukkeimmillaan halvinta hyvinvoinnin ylläpitoa on mennä ulos raikkaaseen ilmaan, hengittää syvään, keskittyä kuuntelemaan luonnon ääniä ja kulkea omaan tahtiin pitkin itselle mieluisinta lenkkipolkua.
Monen työ sisältää nykyisin paljon paikallaan istumista, tietokoneen ruutuun tuijottamista, useiden asioiden hoitamista samanaikaisesti ja jatkuvaa töiden keskeytymistä sekä kiireen ja hallitsemattomuuden tuntua.
Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämän kehittämisstrategiassa 2020 visioidaan suomalaisen työelämän olevan Euroopan parasta muutaman vuoden kuluttua. Työhyvinvoinnin parantamiseen, työprosessien kehittämiseen, johtamiskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen satsataan miljoonia. Halutaan saada aikaan työn imua työpahoinvoinnin sijaan. Ratkaisuja jaksamisongelmiin etsitään myös työn merkityksellisyyden, arvojen ja motivaation kautta.
Vasta vähitellen ollaan ymmärtämässä ympäristön merkitys hyvinvoinnille. Monitilatoimistot, futuristiset viherseinät ilman puhdistajina ja ympäristöpsykologian sovellutukset sisustamisessa ovat esimerkkejä tilasuunnittelusta, joiden tarkoituksena on helpottaa ihmisten työn tekemistä ja parantaa jaksamista. Miellyttävässä ympäristössä ihminen elpyy, stressi lievittyy ja tarkkaavaisuus tehostuu. Myös tunnetilat muuttuvat myönteisimmiksi.
Hyvinvointia ja terveyttä haluaa varmasti jokainen. Työelämässä tehtävien muutosten lisäksi kannattaa miettiä omia keinojaan näiden tärkeiden asioiden edistämiseksi. Helpointa ja halvinta on käyttää hyväkseen luontoa, sillä ihminen on kehittynyt yhdessä luonnon kanssa. Luontoa ja puutarhoja on käytetty vuosisatoja elpymiseen ja terveydenhoitoon.
Luonto tuottaa terveyttä
Luonto vaikuttaa myönteisesti sekä suoraan terveyteen että koettuun terveydentilaan, ja se jopa vähentää kuolleisuutta. Välillisesti luonto lievittää stressiä, parantaa tarkkaavaisuutta, lisää liikuntahalukkuutta, edistää elämänhallintaa ja lasten tervettä kehitystä.
Tutkimustulokset luonnon hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta ovat kiistattomia. Suomalaistutkimuksen mukaan (mm. Erja Rappe, Sirkka-Liisa Kivelä, Hannu Rita ja Kalevi M. Korpela) innostuneisuus, keskittyneisyys ja energisyys lisääntyvät sitä enemmän, mitä kauemmin viheralueilla vietetään aikaa. Luonnonvalo, ulkoilu työpäivän aikana ja viherkasvit toimistotiloissa vähentävät merkittävästi päänsärkyä ja uupumusta. Kasvit myös parantavat sisäilman laatua kosteuttamalla ilmaa ja sitomalla epäpuhtauksia.
Luonto on ihmiselle helppoa, sillä olemme kehittyneet yhdessä kasvien ja eläinten kanssa. Hengissä selviytymisen vuoksi on ollut tärkeää oppia havainnoimaan, mistä löytyy ravintoa, vettä ja suojaa. Kukat ovat ennakoineet tulevia hedelmiä. Parhaiten luonnon merkkejä lukeneet ovat selviytyneet.
Luonnossa erilaisten aistihavaintojen tulkinta tapahtuu osittain ilman korkeampaa tiedonkäsittelyä, jolloin ympäristö on helposti ymmärrettävissä ja tulkittavissa. Kaupunkiympäristöön ei ole vielä geneettisiä sopeumia. Vanha hermostomme ja kehomme modernissa ympäristössä antaa meille vääriä hälytyksiä. Jatkuva keskittyminen ja informaation suodattaminen väsyttää.
Stressaantuneena kannattaa mennä ulos metsään, niitylle tai puutarhaan. Jo kävely puiston tai viheralueen poikki osana työmatkaa elvyttää ja energisoi. Vaikutukset kehossa ovat tutkimusten mukaan samanlaiset, piti luonnosta tai ei. Fysiologiset muutokset ovat merkittäviä. Verenpaine ja pulssi laskevat ja autonomisen hermoston toiminta muuttuu: pelko, ahdistus ja aggressiivisuus vähenevät, ilo ja rauhallisuuden tunne lisääntyvät. Mielialan kohoamiseen riittää jopa 5 minuuttia, tarkkaavaisuuden toipumiseen tarvitaan vähintään 20 minuuttia. Kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia paranee luonnon vaikutuksesta. Lisänä voi saada lumoutumisen tunteen, kauneuden ja mielekkyyden kokemuksia sekä suhteellisuuden tajua.
Ihmisten vastustuskyky tarvitsee myös jatkuvaa harjoitusta läpi elämän. Professori Tari Haahtelan tutkimukset osoittavat, että mitä monimuotoisempi ympäröivä luonto on lajistoltaan, sitä monipuolisempi immuniteetti ihmisille kehittyy. Eniten immuniteettia vahvistavia mikrobeja löytyy maasta, mullasta, vihreistä kasveista ja luonnon vesistä. Siis kädet multaan, puutarhaan puuhastelemaan, marjaan, sieneen, lenkkipolulle, patikoimaan, pyöräilemään, kiipeilemään tai uimaan. Tai pelaamaan suopotkupalloa, istuskelemaan ruusutarhaan, pihalle tai puistoon tai kävelemään perheen ja ystävien kanssa. Liikunta luonnossa on parhaimpia keinoja edistää terveyttä.
Ei ole mahdollista palata aikaan, jolloin suuri osa ihmistä sai elantonsa luonnosta. Siksi luonto on tulossa kaupunkeihin. Puutarhan hoito, viherkatot ja kaupunkiviljely ovat nousevia hyvää oloa tuottavia trendejä. Luonnossa on auringonvaloa, vihreyttä ja raitista ilmaa. Ehditkö jo tänään nauttia niistä?
Kirjoittaja: Vuokko Coco, johtajuus- ja tiimivalmentaja, puutarhaneuvoja